Käytiin siis noin viikko sitten Kouvolan Hevosklinikalla selvittelemässä Teukan ontumista. Lastaus sujui ongelmitta, ruuna mielellään ottaa aina vähän mietintäaikaa ennen koppiin astelua mutta lopuksi kävelee kuitenkin nätisti kyytiin. Matkustaa myös hiljaa ja nätisti. Klinikan pihalla meinasi poikaa vähän jännittää, rauhoittui sitten, mutta koko ajan jaksoi kyllä kiljua kavereiden perään. Kuvia laitan tästä yhteydestä sitten kun kone ne suostuu tänne lataamaan...
Teukan ontuminen tosiaan näkyi takajalkojen epäsymmetrisenä liikkeenä, ei siis ollut mitenkään suoranaista kolmijalkaisuutta. Käynnissä täysin puhdas, ravissa epäpuhdas ja laukassa ajoittain epäpuhdas. Nestettä ilmaantui tähän jalkaan (eli vasen takajalka) hiukan vuohiskuopan yläpuolelle, tavallaan vuohisluuta vasten. Vaikka liikkeen epäsymmetrisyys näkyi hyvin myös kintereen liikkeessä, olin ajatellut vaivan paikantuvan tuon nesteen takia sinne vuohisen/kavion alueelle.
Eläinlääkäri katseli hevosen liikettä pihalla, kun pari kertaa juoksin sen kanssa edestakaisin. Sen jälkeen juoksutin vielä liinassa ympyrällä molempiin suuntiin, ja tämän jälkeen menimme sisälle tutkimustiloihin. Päädyttiin sitten röntgenkuvaamaan molemmat kintereet, ja vasemmasta se vaiva sitten löytyi. Lisäksi tuon nesteilyn vuoksi ultrattiin vasen vuohinen. Näiden lausunto sanoo näin:
"Vtj:n kintereessä alimman nivelraon etupinnalla osteofyytti eli rustoinen piikki, keskimmäisessä nivelraossa ahtautta ja aktiivisuutta (kinnerpattimuutoksia). Uä-tutkimus vtj vuohisjännetupen alue: vuohisjännetuppi kohtalaisen täyttyyt, mutta jännetupen neste kirkasta, koukistajajänteet + hankositeen haarat siistit."
Itsekin nuo röntgenkuvien löydökset katsoin paikanpäällä, ja tosiaan ovat onneksi vielä (ja todennäköisesti jatkossakin) melko pieniä, mutta kuitenkin vaivaa aiheuttavia. Hoidoksi saatiin 12 päivän Equioxx kipulääkitys ja 4-6 viikkoa pelkkää maastoilua, joista ensimmäinen viikko pelkkää käyntiä. Myös jännetuppien aluetta hoidetaan manuaalisesti hieromalla, ja laittamalla linimenttiä ja lämpökääreet yöksi. Tilasin myös Back on Track -kinnersuojat.
Mikäli tämän kuukauden sairasajan jälkeen hevonen liikkuu puhtaasti, on meillä hyvät todennäköisyydet jatkaa valmentautumista ja tähdätä kisoja kohti (eläinlääkärin sanoin). Ohjelmistoon tarvitaan vain huomattavasti enemmän maastoilua ja "kokoamatonta" liikkumista, tasapainossa koulutreenin ohella. Luulen kuitenkin, että olemme tulleet siinä mielessä tavoitteidemme päähän, että piaffen ja passagen, laukkapiruettien ym. todella kokoavien liikkeiden hiominen saadaan suosiolla unohtaa (ei sillä että ne nytkään sujuisivat, hevonen osaa ne mutta minä en! :D). Täytyy keskittyä niihin osa-alueisiin jotka jo jotenkin hallussa ovat ja hioa niitä viimeisen päälle.
Fiilikset ovat kaikinpuolin todella harmistuneet. Tämän yhteisenä aikanamme tapahtuneen edistyksen ansiosta alkoi minulla olla toiveet ja tavoitteet kotikenttiä korkeammalla. Olen aina myös ajatellut, että mikäli Teukasta ei ole siihen tarkoitukseen mihin sen olen ostanut, niin myyn sen. Tällä hetkellä olen kuitenkin jopa niin haksahtanut tuohon otukseen, että olisin valmis vaihtamaan kouluratsastuksen rentoon western-hölkkäilyyn. Olen jo tallikavereillekin luonut kauhukuvia siitä, kuinka me Teukan kanssa kiidetään tonttia pitkin, minulla stetson päässä ja lasso kädessä viuhuen kiljuen samalla JIIIIHAAAAA! :D Se voisi olla jopa hauska harrastus. Pelotella muita ja lassota puita ja postilaatikoita ;)
Voi olla, että oma kehitykseni tyssää hyvinkin tähän mikäli Teukka ei siis treenaamista enää kestäkkään. Paljon olen viimeisen viikon aikana punninnut asioita päässäni, mutta en usko pystyväni luopumaan tuosta muulista. Kaikki muutkin eläimet on otettu sillä periaatteella, että ne ovat perheenjäseniä ja ne hoidetaan loppuun asti ja pilkun tarkasti. Miksen siis niin tekisi Teukankin kohdalla? Todella toivon, että vielä päästään treenaamaan, mutta mikäli ei päästä ja Teukka viihtyy kevyemmälläkin liikunnalla (voi olla että ei), niin eihän se kai muu auta kuin alkaa shoppailemaan bootseja ja lännensatulaa... ;)
Pari seuraavaa kuukautta näyttävät meidän tulevaisuuden suunnan, nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin meidän puolesta!
HUOMIO HUOMIO! Jos jollain on kokemusta kinnervaivaisesta hevosesta, niin kuulen ilomielin tarinoita aina diagnoosista nykytilanteeseen. KIITOS! :)
