Tässä kuukauden sisällä Teukka yksinkertaisesti repi hermoni riekaleiksi. Väsyin siihen, että sen asenne kaikkeen mitä sen kanssa tehtiin oli "en tee en tee EN VARMANA TEE". Se ennemmin uuvutti itsensä hiestä litimäräksi tappelemalla vastaan, kuin olisi suosiolla vain tehnyt yhteistyötä. Pari kertaa kun sen kanssa tosissani kävin taistelua siitä, että pitääkö käynnissäkin kulkea eteen ja mennäänkö siihen suuntaan kun minä sanon, sai ratsastuksen päätteeksi pidätellä itkua. Ajattelin, että ei tämä ole sellaista harrastamista mitä haluan. Missä on se sanaton yhteenkuuluvuuden tunne? Saumaton yhteistyö?
Teinkin raskaan päätöksen, ja kokeilin onneani hevosenvaihtoilmoituksella. Tarjolle löytyikin pari todella kivan kuuloista hevosta. Ratsastushalun olin menettänyt kokonaan kyseistä hevosta kohtaan. Ennemmin annoin kenen tahansa muun liikuttaa sen, kuin että minun tarvisi itse tehdä sen kanssa yhtään mitään.
Ärsytti luovuttaa, ja olin pettynyt. En tiedä oliko pettymys lähinnä omien taitojen puutetta kohtaan vai pettymys rikkoutunutta unelmaa kohtaan rakentaa jotain hienoa tuon hevosen kanssa. Juttelin vielä ystävieni kanssa, ja he kannustivat minut laittamaan Teukalle jonkun takarajan mihin asti yritän kaikkeni, ja sen jälkeen myyn pois jos mitään ei tapahdu (kiitos teille Jenni, Iina, Taija ja Outi). Pari ensimmäistä ratsastuskertaa vain varmisti tahtoani päästä ruunasta eroon.
Mutta yksi kaunis päivä hevonen oli tehnyt täyskäännöksen. Mysteeriksi toki jää mistä moinen johtui. Vieläkin loksahtaa leuka auki kun mietin sitä hetkeä kun keräilin ohjia käteen ja hevonen oli valmis tekemään töitä, tekemään ihan mitä vain pyysin. Korvat hörössä se pyyhälsi menemään ja vastasi pienimpiinkin apuihin, kulki omalla moottorilla ja antoi kaikkensa. Kun teimme pysähdyksiä, se pysähtyessään käänsi päätään ja katseli minua kyydissään kuin kysyen "Teinkö nyt oikein mamma? Menikö nyt hyvin?". Ja voi kyllä tämän "tätiratsastajan sydän suli.... :D Mistä ikinä tuo täysikäännöksen tekeminen johtuikaan... Olen siitä erittäin kiitollinen. Hevonen on jo pari viikkoa ollut joka ratsastuskerralla ERINOMAINEN omaan tasoomme nähden. Muutos siinä on ollut huikea ja omaa fiilistä on vaikea sanoin kuvailla <3
Perjantaina on luvassa valmennusta, josko saisi taas uutta kuvamateriaalia kehiin?
Kuukauden sisään on tapahtunut myös paljon muutoksia tallin ulkopuolella, vihdoinkin meille on löytyny talo vuokralle JEEJEEJEEEE!!! Ja kohta toivottavasti puhaltaa myös työkuvioissa uudet tuulet... :) Mutta tässä jorinat tällä erää, josko jatkan viikonloppuna. PEACE OUT!
 |
| Teukka syksyllä valmennusreissulla |
